
Bonifacio Faria Soares hanesan joven ida ho idade (19) husi suku Batara, postu-administrativu Laclubar, munisípiu Manatuto, estuda iha kapital Díli, ho esforsu liuhusi hadia motorizada iha dalan ninin (bengkel) hodi hetan osan.
Bonifacio Faria Soares hatete, nu’udar estudante hala’o estudu iha Sidade Díli senti moris difisil bazeia ba sasan folin ne’ebé sae ba beibeik no ema hotu preokupa, tanba ne’e nia fahe tempu ba hadia motorizada iha ofisina (bengkel) hodi responde ba nesesidade loron-loron.
“Ha’u-nia Inan-Aman ema agrikultór ha’u labele tane liman hela de’it ba sira, tanba sasán hotu folin sa’e, nu’udar oan joven ida tenki foti alternativu hodi bele ajuda inan-aman liuhusi ha’u-nia kreativu rasik.
Hanesan joven foinsae ida-ne’ebé hala’o estudu iha sidade ne’e vida karun, joven ohin loron presiza hanoin konstrutivu hodi bele hamenus husu osan ba inan no aman, tanba ne’e presiza sai joven ida ne’ebé hanoin luan,” dehan Bonifacio hanesan mós oan daruak (2) husi maun alin na’in-neen (6).
Nia dehan, buka osan husi servisu hadia motorizada iha ofisina (bengkel) ne’e haree ba tempu livre ka sai husi eskola.
“Ha’u hakarak rekomenda ba maluk joven sira keta tur de’it hodi husu osan ba inan-aman, maibé ita mós tenki buka osan liuhusi badinas fahe tempu hodi servisu saida de’it, tanba fiar katak husi buat kiik bele ajuda ita iha situasaun difisil no bele atinji ita-nia mehi,” dehan nia.
Iha sorin seluk Adelaide Soares hanesan joven ida ho idade (24), rezidente iha suku Mascarinas, Postu Administrativu Vera Cruz, Munisipiu Díli, dehan hala’o servisu hanesan faan etu iha dalan ninin área Kristal nian hodi hetan osan bele sustenta estudu no nesesidade loron-loron nian.
“Ha’u hala’o servisu hanesan faan etu (nasi bungkus) banhira fila husi kampus Universidade Oriental Timor Lorosa’e (UNITAL) loraik mai kontinua tein fali hodi faan iha kalan no karik tugas iha, faan sambil halo tugas no osan ne’ebé hetan bele ajuda nesesidade família nian”, dehan nia.
Nia hatutan, atividade ne’ebé nia halo ne’e hodi hamenus husu osan husi inan-aman, tanba joven presiza esforsu makaas no moris independente atu buka osan.
“Osan sira ne’ebé ha’u hetan hodi responde netik ba ha’u-nia nesesidade hanesan selu bemo, sosa telefone, sosa laptop, osan kopia matéria sira iha eskola no balu ha’u sosa sasan sira ne’ebé família presiza,” nia dehan.






