Konstruisaun Rezidénsia Ba Professór Destakadu Sira Sei Tama Iha Planu 2027 

0
15
Ministra ba Ministériu Edukasaun (ME) Dulce de Jesus Soares dehan, atu konstrui rezidénsia ba professór destakadu sira iha rai laran somente iha tinan 2027.

Ministra ba Ministériu Edukasaun (ME) Dulce de Jesus Soares dehan, atu konstrui rezidénsia ba professór destakadu sira iha rai laran somente iha tinan 2027 no ministériu tau hanesan planu prioridade ba infreastrutura eskolár.

“Atu klarifika de’it katak konstrui rezidénsia ba professór destakadu sira iha tinan ne’e seidauk, tanba la tama iha planu orsamentu 2026 nian,” nia dehan.

Nia hatutan, iha tinan 2026 ministeriu ho ekipa sei halo servisu identifikasaun ba professór destakadu sira nune’e bele identifika sira ne’ebé mak merese duni hodi sai benefisiariu ba rezidénsia professór refere.

“Ita identifika kedan iha tinan ne’e no tau iha planu aprezenta iha parlamentu hodi hetan aprovasaun nune’e iha tinan 2027 ita konstrui de’it ona,” nia hatete.

Nia dehan, professór la maioria sai benefisiáriu ba uma ne’e, maibé espesifiku de’it ba sira ne’ebé mak husi munisipiu ida ba fali munisipiu seluk no postu ida ba fali postu seluk.

“Dadaun ne’e ita servisu hamutuk ho Programa Nasionál Dezenviovimentu Suku (PNDS) konsegue konstrui ona rezidénsia balun ba professór sira,” Ministra ME Soares informa iha Palácio do Governo, Díli.

Nia hatete, ME kontinua reforsa programa ne’e nune’e bele implemeta ba tinan oin tuir orsamentu ne’ebé iha hodi konstrui rezidénsia ba professór.

Iha parte seluk Professora Talia Gonçalves husi Munísipiu Aileu, destaka iha Munísipiu Manatuto Postu-Administrativu Soibada dehan, hela iha komunidade nia uma, fatin la seguru, tanba uma kondisaun ladi’ak.

“Ami hela dezde tinan 2025 iha komunidade nia uma kada fulan ha’u selu $40 utiliza rasik ami-nia osan, tanba durante ne’e ami-nia osan alojamentu la tama,” nia hatete.

Nia hatete, sira presiza tebes uma atu nune’e bele hela ba hodi bele lori ho família karik hakarak bá vizita.

“Ami hela uma komunidade nian, maibé kuartu ida de’it, ida-ne’e ami-nia família atu mai vizita toba fatin laiha,” nia informa.Maské nune’e nia dehan, prontu atu hala’o servisu, tanba hakarak kontribui ba dezenvolvimentu edukasaun ida ne’ebé di’ak liu iha Timor-Leste.