
Agostino do Rego nu’udar reprezentante inan-aman husi Suco Madohi, Postu-Administrativu Dom Aleixo, Munisípiu Díli sente triste bainhira haree labarik sira ho idade ki’ik, kontinua faan sasan iha dalan, tanba loloos sira-nia tempu atu eskola no halimar.
“Labarik sira ho idade ne’ebé ki’ik la’ós tempu ba sira atu buka osan, no la’ós mós tempu ba sira hodi halimar, maibe tempu ba sira atu eskola hodi prepara ba futuru ida di’ak liu,” dehan Rego.
Nia hatutan labarik sira tenki foku liu ba sira-nia eskola atu nune’e aban bainrua sira bele iha futuru bainhira sira hetan kapasidade di’ak no hetan servisu maka bele apoiu fali sira-nia inan-aman.
“Dalabarak mós nesesidade uma-laran mak obriga, maibé inan-aman presiza fó atensaun mós ba labarik sira maske sira hala’o traballu infantil, maibé sira-nia futuru mós importante,” hateten Agostino.
Nia esplika tan ekonomia uma-laran obriga tebes sira hodi faan ho tipu oi-oin, maibé inan-aman sira presiza tau atensaun ba oan sira-nia futuru, fó sira ba eskola, tanba futuru importante.
“Inan-aman suporta oan sira ba eskola no oferese edukasaun ne’ebé di’ak, bele tulun sira iha moris ne’ebé independente, maske sira halao hela traballu infantil, maibé fó hanoin mós ba sira katak sira-nia futuru importante,” Hakotu nia.
Iha sorin seluk, Prezidente INDDICA (Instituto para a Defesa dos Direitos da Criança) Dinorah Granadeiro hateten, traballu infantil kontinua la’o, tanba ne’e mak INDDICA tenta halo sensibilizasaun iha munisípiu sira hodi foka liu ba asuntu labarik nian.
“Atividade sensibilizasaun husi INDDICA la’o ona iha munisípiu, agora ekipa la’o hela sensibilizasaun iha munisipiu Ainaro, Covalima, Manatuto, Manufahi, Bobonaro, no sei kontinua tan bá iha munisipiu Viqueque, Lautém Liquiçá, no Oecusse,” dehan Prezidente INDDICA Dinorah.
Nia hatutan sensibilizasaun ne’e foka liu ba asuntu konvensaun direitu labarik, padraun legál sira ne’ebé eziste inklui lei protesaun labarik.
“Ita iha hela planu, ita-nia koordenasaun servisu hamutuk ho taskforce, liuliu hamutuk ho ita-nia polísia sira. Etapa primeiru maka sei iha avizu ida ne’ebé sei taka iha fatin sira no ita sei tau kuadru permanente atu tau avizu katak fatin ne’e la’ós fatin fa’an sasan nian no proibidu ba labarik sira atu fa’an sasán iha ne’e,” nia dehan.
Nia dehan tan, tuir dadus ne’ebé atualiza hodi hatudu labarik sira ne’ebé kontinua fa’an sasán iha dalan ninin iha atus ida resin mak sei kontinua fa’an liu-liu iha munisípiu Díli.
“Tuir dadus ne’ebé mak ami atualiza ne’e, labarik hamutuk na’in atus ida resin (100), hahú husi Comoro ba to’o iha Becora. Ne’e totál husi hirak ne’ebé fa’an de’it iha dalan ninin seidauk sura ho labarik sira ne’ebé fa’an iha merkadu sira,” nia dehan.Nia informa labarik sira ne’ebé kontinua fa’an sasán iha sidade Díli ne’e, maioria husi Munisípiu Díli rasik liu-liu husi parte Bebonuk, Merkadu Comoro, Colmera, Mascarinhas no Bidau, maioria mós husi Munisípiu Ermera, Aileu, Oe-cusse no Baucau.







