Durante Tinan Barak Nia Laran Vitima VBJ Hela Iha Uma Mahon

0
97
Prosesu justisa ne’ebe kleur obriga vitima violensia bazeia ba jeneru tenke hela iha uma mahon durante tinan barak nia laran, hodi hein prosesu tanba suspeitu sei livre hela.

Prosesu justisa ne’ebe kleur obriga vitima violensia bazeia ba jeneru tenke hela iha uma mahon durante tinan barak nia laran, hodi hein prosesu tanba suspeitu sei livre hela.

Prosesu justisa ne’ebe kleur obriga vitima violensia bazeia ba jeneru tenke hela iha uma mahon durante tinan barak nia laran, hodi hein prosesu tanba suspeitu sei livre hela.

Koordenadora Uma Mahon Casa Vida, Domingas Soares, hateten tuir politika operasional uma mahon nian, katak vitima hela iha mahon ho durasaun fulan 3-6, maibe realidade vitima balun hela to’o tinan lima hodi hein prosesu iha tribunal. 

Nia haktuir, situasaun ida ne’e susar ba sira atu atende kazu emergensia ruma tanba uma mahon oras ne’e dadaun nakonu.

“Agora dadaun laiha espasu atu simu tan vitima,” Koordenadora Uma Mahon Casa Vida, Soares hateten, iha Dili. 

Nia dehan, uma mahon ne’e rasik harii iha  tinan 2008 to’o agora vitima barak, liu-liu vitima ba kazu insestu mak barak liu hela iha ne’e.

“Vitima insestu to’o agora sira seidauk bele fila,  tanba ita haree ita nia prosesu la’o neineik, entaun ami labele lori sira sai, ne’e mak ami nia obstaklu,” Koordenadora Soares hateten.

Nia hatutan, oras ne’e dadaun sira esforsu hela atu loke tan espasu hodi fo atendementu ne’ebe seguru ba labarik vitima violasaun seksual, insestu, no vitima violensia domestika sira.

Tuir dadus labarik vitima violensia bazeia ba jeneru ne’ebe oras ne’e dadaun hela iha uma mahon Caza Vida hamutuk nain 75, iha balun mak hela tinan lima resin ona. 

Iha fatin hanesan, Koordenadora Uma Mahon Forum Komunikassaun Feto Timor –Lorosa’e (FOKUPERS), Judit Ribeiro, hateten vitima iha uma mahon Fokupers nian vitima insestu balun hela to’o tinan hodi hein prosesu iha tribunal.

“Vitima insestu balun hela iha uma mahon tinan tolu ona, tanba prosesu la’o iha tribunal dala ruma failha, iha dokumentus ne’ebe la kompletu halo prosesu la’o tarde oituan,” Koordenadora Ribeiro hateten. 

Tanba ne’e nia sujere ba governu, atu fo atensaun ba situasaun ida ne’e e governu iha obrigasaun atu fo asistensia ne’ebe masimu ba vitima sira hodi rekopera husi situasaun ne’ebe sira hasoru. 

Entretantu Diretora Nasional Reinsersaun Sosial (DNRS) Ministerio Solidaridade Sosial (MSS), Antonia Carmen da Cruz, rekonese no vitima ba kazu insestu susar tebes atu halo reintegrasaun ba familia.

Nia haktuir, uma mahon sia mak durante ne’e hetan apoiu finanseiru husi MSS no apoiu tekniku husi parseirus dezenvolvementu sira hodi fo asistensia ba vitima sira. 

“Ami hetan problema oituan ho lei orsamentu ne’ebe hateten orsamentu hotu-hotu tenke liu husi transferensia banku, e bainhira ita hasoru vitima ne’ebe presiza apoiu imediata, ita tenke haruka sira loke konta bankaria, ne’e mak ami nia obstaklu,” Diretoa da Cruz hateten.

Nia hatutan, MSS esforsu maka’as atu estabelese linha koordenasaun ne’ebe diak ho rede referal sira, hanesan servisu protesaun labarik no apoiu social ba feto vitima violensia bazeia ba jeneru atu fornese apoiu nesesidades baziku ba vitima sira no halo referal ba kazu ruma.

LEAVE A REPLY

Please enter your comment!
Please enter your name here
Captcha verification failed!
CAPTCHA user score failed. Please contact us!