Dadus Sensus Ajuda Governu Hodi Halo Planu Ba Dezenvolvimentu Nasionál

0
147

Dadus Sensus ne’ebé Institutu Nasionál Estatístika Timor-Leste (INETL) koleta no lansa iha tinan 2022 sei ajuda governu hodi halo planu ba progresu dezenvolvimentu nasionál, nune’e bele atinji vizaun Planu Estratéjiku Dezenvolvimentu Nasionál (PEDN) 2011 ba 2030.

Dadus Sensus ne’ebé Institutu Nasionál Estatístika Timor-Leste (INETL) koleta no lansa iha tinan 2022 sei ajuda governu hodi halo planu ba progresu dezenvolvimentu nasionál.

Ministra Finansas Santina Cardoso hateten, dadus ne’ebé kolleta ajuda governu atu bele komprende realidade moris populasaun nian hodi halo planu di’ak ba dezenvolvimentu.

“Dadus sensus ne’ebé ita koleta no lansa iha tinan 2022 ne’e importante tebes, tanba dadus ne’e ajuda ita komprende realidade sosio-ekonómiku populasaun Timor-Leste nian. Dadus hirak ne’e esensiál ba planeamentu no implementasaun polítika públika ne’ebé efikas liu no adaptadu real populasaun nian.

Ita-nia Planu Estratéjiku Dezenvolvimentu Nasionál 2011 to’o 2030 nia vizaun mak dezenvolvimentu ekitativu no sustentável iha Timor-Leste. Dadus sensus sei ajuda monitoriza problema lokál no nasionál nian. Ne’e sei promove dezenvolvimentu ida ne’ebé ekitativu no sustentável,” dehan Ministra iha nia diskursu ba lansamentu Sensus Fó Fila, iha Auditóriu Kayrala Xanana Gusmão iha Ministériu Finansas, Díli.

Nia hatutan, dadus sensus ajuda governu bele hatene kona-ba populasaun sira-nia nesesidade atu nune’ebéle halo planu hodi hadia povu nia moris.

“Dadus Sensus reprezenta saida mak família iha Timor-Leste ida-idak hato’o kona-ba sira-nia moris, informasaun prátiku hirak ne’e ajuda ita hetan resposta di’ak ba kestaun ne’ebé importante iha nível lokál, inklui uma-kain hanesan asesu ba eskola, bee no servisu saúde no sira seluk tan,” nia hatutan.

Nia salienta, dadus sensus hirak ne’e sei ajuda lider komunitáriu sira liuliu xefe suku sira, atu foti desizaun no halo planu lokál, kapasitasaun hirak ne’ebé hakbi’it koordenasaun ajuda rekursu iha sira-nia área.

“Dadus hirak ne’e sei ajuda suku sira kompara sira-nia progresu ne’ebé halo iha kada tinan liuhosi programa ne’ebé implementa husi Orsamentu Jerál Estadu (OJE) inspira kompetisaun ne’ebé saudável no kolaborativu katak, suku ida bele haree informasaun suku seluk nian no liuliu hatene kona-ba informasaun iha suku rasik hodi nune’e bele halo planu ne’ebé ativu hodi bele duni programa ne’ebé iha benefísu ba povu,” nia salienta.

Iha fatin hanesan Xefe Suku Bemori, Postu-administrativu Na’in-Feto Munisípiu Díli, Francisco Sequeira hateten, suku Bemori iha mudansa no nia sei halo planu di’ak hodi dezenvolve ninia suku.

“Atu dezenvolve ita-nia suku ita tenki halo planu ba ita-nia suku, atu ita-nia suku bele la’o ba oin tuir planu ne’ebé ita halo. Liuhosi matadalan Programa Nasionál Deznvolvimentu Suku (PNDS) nian agora dadauk ha’u-nia suku haree ba di’ak uitoan ona.

Foin dadauk projetu tolu mak tama ha’u-nia suku, agora sede suku mós hadi’a tiha ona, valeta ba bee dalan mós hadia ona no seluk tan. Planu atu dezenvolve ha’u-nia suku ba futuru mak ne’e, buat ne’ebé presija hadi’a iha baze sei hahú hosi aldeia mai suku aprezenta ba iha postu adiminstrativu ba to’o iha munisípiu,” nia hakotu.