Terça, Setembro 24, 2024

Rosalia Teresa Pereira nu’udar Jestora Programa iha Asosiasaun Defisiénsia Timor-Leste (ADTL) hateten, ba maluk sira labele haree kondisaun defisiénsia hanesan barreira boot ida maibé nafati promove aan iha edukasaun.

Rosalia Teresa Pereira nu’udar Jestora Programa iha Asosiasaun Defisiénsia Timor-Leste (ADTL) hateten, ba maluk sira labele haree kondisaun defisiénsia hanesan barreira boot ida maibé nafati promove aan iha edukasaun.

Nia dehan, maské ho kondisaun difisiente maibé nia mós hakarak tebes kontinua estudu iha universidade, nune’e aumenta koñesimentu iha akadémiku nian tinan oin nia kontinua iha universidade.

“Ha’u maka haree liuba programa iha hanesan edukasaun, advokasia no empoderamentu ba ema ho kondisaun defisiénsia iha abilidade iha ADTL, tanba ne’e ita mós bele no ita iha ona organizasaun ida ne’ebé tau matan ba ema ho defisiénsia.

Aleinde ne’e iha organizasaun barak ne’ebé iha kada munisípiu no suku sira, tanba ne’e bele hakbesik aan hodi hatudu ita-nia aan katak ita kondisaun ho defisiénsia, tanba dala barak ita moe ho kondisaun entaun subar aan loos ema la hatene atu envolve iha edukasaun.

Nia dehan, ADTL servisu hamutuk ho universidade sira, kada tinan universidade sira sempre fó oportunidade ba ema ho defisiénsia atu asesu ba universidade, tanba ne’e husu ba maluk defisiénsia sira ne’ebé remata ona estuda la bele taka aan iha área rurál no uma, maibé tenki aproveita atu nune’e bele promove an iha área edukasaun nian.

“Bainhira ha’u hetan kondisaun defisiénsia ha’u moe no tauk sai husi uma, tanba antes ne’e ha’u la ho kondisaun defisiénsia, maibé depois ha’u boot tiha mak hetan dezastre ikus sai defisiénsia, dala ruma maluk barak subar nia an iha uma de’it lakohi sai, tanba moe ho fisiku hanesan ema defisiénsia, tanba defisiénsia la’ós hanesan satan boot ida ba ita, tenke koko sai nune’e bele promove an liuhusi atividade hotu liuliu edukasaun,” nia haktuir.

Tanba ne’e nia dehan, problema defisiénsia ne’e la’ós problema boot ida, tanba ne’e hanesan sidadauk defisiénsia ida tenke nafatin promove aan, liuhusi atividade hotu ne’ebé iha, maské ema seluk dehan ema defisiénsia ne’e labele halo buat ida, maibé tenke promove aan liuhusi atividade hotu liuliu edukasaun.

Iha sorin seluk estudante defisiénsia Fisiku husi Departamento Inclução Social Comunitário (DISC-UNTL) Juliana Soares hateten, mesmu nia ho kondisaun defisiénsia dezde sei tinan 5, to’o iha Bali hodi hetan tratamentu no kondisaun nafatin ladiak, maibé nia esforsu iha estudu hodi bele tama iha UNTL.

“Ha’u-nia kondisaun defisiénsia fisiku hahu kedas husi tinan 5 to’o 6 no tama ba 7 ha’u hetan tratamentu iha Bali-Indonézia, maibé kondisaun nafatin ladi’ak hodi fila mai Timor-Leste, to’o ohin loron ho kondisaun defisiénsia nafatin, maibé ho kondisaun ne’ebé defisiénsia ne’e ha’u nafatin esforsu hodi tama iha UNTL,” dehan nia.

Nia hatutan, sente agradese tebes, tanba ho kondisaun defisiénsia, maibé bele eskola iha UNTL mezmu nia kondisaun diferente ho maluk sira ne’ebé la’ós defisiénsia.

“Ha’u sente kontenti tebes, tanba ha’u ho kondisaun defisiénsia fisiku, maibé bele asesu ba edukasaun liuliu iha UNTL no sente ha’u-nia kondisaun diferente ho maluk sira ne’ebé la’ós defisiénsia,maibé husi ami ne’ebé defisiénsia bele asesu ba edukasaun hodi hatudu katak ami defisiénsia mós bele,” Tenik nia.

Nia enkoraja, ba maluk defisiénsia sira labele lakon oportunidade hodi asesu ba edukasaun, tanba defisiénsia iha fíziku mós iha diretu atu asesu ba edukasaun.