Quarta, Maio 01, 2024
Total visitors: 766366

Komadante Tranzitu Seguransa Rodaviaria Nasionál, Superintendente Asistente, Luis da Costa informa iha fulan-janeiru tinan 2024, rejista asidente tráfégu hamutuk 163 ne’ebé rezulta ema nain 11 mak lakon vida tanba kondisaun grave.

Komadante Tranzitu Seguransa Rodaviaria Nasionál, Superintendente Asistente, Luis da Costa informa iha fulan-janeiru tinan 2024, rejista asidente tráfégu hamutuk 163 ne’ebé rezulta ema nain 11 mak lakon vida.

Nia dehan sidadaun sira ne’ebé mate ne’e, nain hat (4) rejista iha munisípiu Dili, nain hat (4) iha munisípiu Liquiça, nain 2 iha munisípiu Ainaro no nain ida iha munisípiu Baucau.

“Total asidente ne’ebé rejista iha loron 1 até 29 fulan-fevreiru, hamutuk 163. Husi ne’e ita fahe ba kategoria tolu mak lakon vida ema nain 11, kanek todan nain 30 no kanek kaman nain 187,”

“Fator ne’ebé influensia akontes asidente ne’e pursentu bo’ot liu mak fator umanu,” nia hateten iha servisu fatin Komandu Jéral Caicoli, Dili.

Nia hateten esforsu ne’ebé sira halo atu redus numeru asidente tráfégu mak reforsa atividade sosializasaun no sensibilizasaun lei kodigu estrada no tipu inflasaun sira ne’ebé sidadaun sira komete barak liu ba komunidade jeral no estudante sira atu hasa’e sira nia konsensia hodi disiplina kondus transporte.

“Ita iha ekipa ida hau nia orientasaun ba ona sira atu halo kordenasaun ho ita nia universitariu sira iha kapital Dili, tanba tuir ita hotu hatene inflasaun sira ne’ebé komete ne’e pursentu bo’ot ita nia estudante sira. entau aproveita tinan akademiku iha tinan 2024, universitariu sira halo orientasaun ba estudante foun parte universitariu bele fo oras balun ba polisia tranzitu atu sosializa lei kodigu estrada no tipu inflasaun sira ne’ebé sempre komete husi inflator sira,” nia hatutan.

Nia haktuir husi 163 kazu ne’ebé rejista, kazu lima (5) mak finaliza ona, kazu 11 iha tribunal, kazu 74 iha prosesu laran no kazu 73 rezolve ona iha familia.

Tuir dadus Polisia Tranzitu Nasionál, numeru mate tanba asidente iha fulan-fevreiru aumenta tanba iha fulan-janeiru rejista deit ema nain 10 mak lakon vida, kompostu husi nain hat iha munisípiu Dili, ida iha Ainaro, ida iha Liquiça, ida iha Manatutu, ida iha Manufahi, ida iha RAEOA no ida iha Viqueque.

Iha parte seluk, Komunidade Munisípiu Dili, Sancho Fernandes hateten iha fator tolu prinsipal ne’ebé kontribui ba akontese asidente tráfégu mak hanesan kondus transporte ho kondisaun lanu, prosesu hetan karta kondusaun la rigor no monitorizasaun iha estrada kuaze laiha tanba ne’e ema kondus transporte halai ho veleosidade makas lakon kontrola rezulta asidente.

Nia dehan polisia sira seidauk iha ekipamentu atu deteta kondutor sira iha kondisaun lanu ou lae, laiha kamera ne’ebé instala iha estrada sira atu monitoriza velosidade transporte nian no prosesu hetan karta kondusaun ne’ebé fasil.

“Lei iha hotu ona, maibe ita ema la disiplina hanesan iha estrada sira hakerek ona bele halai transporte ho velosidade 40 km, maibe ema halai to’o 60 km, ne’e oinsa mak la akontese asidente,” nia hateten.

Nia hateten atu redus asidente tenke iha ekipamentu atu koko kondisaun kondutor sira nian, liu-liu uza alkohol ou lae no reforsa no rigor iha prosesu teste karta kondusaun nian, instala kamera iha estrada públiku sira atu monitoriza velosidade transporte nian no aplika koima ba kondutor sira ne’ebé fuma tabaku bainhira kondus hela kareta no motor.