Quarta, Maio 01, 2024
Total visitors: 766366

Xefe Departamentu Forensika, iha Hospital Nasionál Guido Valdares (HNGV), Doutor Nilton Tilman hateten kazu suisídiu ka oho aan ne’ebé akontese iha rai-laran barak liu ho idade produtivu, liu-liu joven sira tanba dadus hatudu iha fulan Janeiru to’o Maiu tinan 2023, rejista kazu tolu (3) kompostu husi feto rua (2) mane ida (1) ho idade 15 ba leten.

Xefe departamentu Forensik, iha Hospital Nasional Guido Valdares (HNGV), Doutor Nilton Tilman hateten Bazeia ba dadus estatistika forensik nian, numeru kazu oho aan barak liu ho idade Joven.

Nia dehan tinan-tinan kazu suisídiu númeru aumenta, ne’ebé seidauk hatene kauza loloos joven sira-ne’e deside hakotu vida tanba kompetisaun ba moris ohin loron nian, problema depresaun, problema interasaun sosiál.

“Suisídiu ne’e akontese barak ba idade sira produtivu. Iha joven ida idade tinan 15 oho aan, Timor-Leste ho populasaun ida millaun 1.3 ne’e buat ida interesante,” nia hateten iha servisu fatin Bidau, Díli.

Nia konsiente problema ida-ne’e kompleksu tebes, maibé pontu-devista médika nian ema ida kuandu oho aan ne’e tanba problema psikolojia, depresaun, tanba presaun moris makas, sente la bele ona hakotu vida ho meiu oioin.

Nia hateten governu tenke buka tuir fatór kauza ba kazu oho aan atu halo intervensaun ida ne’ebé komprensivu hodi prevene kazu oho aan, liu-liu joven sira tanba laiha ema normal ne’ebé hakarak oho aan.

“Laiha ema normál ida mak hakarak hakotu nia vida, para mais ema idade joven ne’ebé nakonu ho mehi no espetativa hakarak dezenvolve nia aan, família iha futuru depois ba foti tali tara aan ne’e laiha. Ne’e kazu kompleksu presiza aprosimasaun holístiku no komprensivu katak husi parte barak mak bele rezolve problema ne’e labele ekonomia, sosiál, médika no polísia sira de’it,” nia hatutan.

Iha parte seluk, Psikolojista Klinika, iha HNGV, Idalina Borges, hateten presiza habelar informasaun ba komunidade kona-ba importansia saúde mentál atu ema hotu bele iha koñesimentu no konsiénsia atu buka tulun bainhira sofre problema mentál hanesan stress, ansiedade, depresaun hodi prevene kazu oho aan no moras mentál.

“Grasa Deus liuhusi informasuan sira-ne’e, ita-nia komunidade komesa ona hatene buka ajuda. Ema ida rua mak komesa ona buka ajuda mai iha HNGV, liu-liu acute care atu hetan tratamentu sikofarmatika no psikoterapia ka konseling ba ema sira ne’ebé ho problema stress, kecemasan, depresaun tenta oho aan família sira komesa lori mai. Entaun ema iha ona sensibilidade oituan kona-ba importansia saúde mentál no buka ajuda tanba ita hatene prevene diak liu duke kura,” nia hateten.

Nia hateten problema mentál ne’e influénsia husi multifator, maibé esperiénsia kazu barak liu problema família.

Nia hatutan prosesu moras mentál nian mak hahú husi ema stress tempu naruk la fó tulun kontinua to’o faze ansiedade exessiva ou exessive anxiety la hetan tratamentu lalais bele dezenvolve ema hetan depresaun la hetan apoia halo ema sobre moras mentál.

Nia informa bazeia ba esperiénsia tratamentu joven barak mak sofre hela problema mentál hanesan stress, ansiedade axcessiva, depresaun la hetan atendimentu lalais bele oho aan no monu ba moras mentál grave.

Nia konsente servisu atendimentu ba saúde mentál seidauk másimu tanba limitasaun rekursu humanu iha área ida-ne’e. Entaun governu tenke halo rekrutamentu, fó bolsu estudu ba ema atu bahasai estudu iha área ida-ne’e hodi tulun komunidade.