Quinta, Maio 02, 2024
Total visitors: 766366

Oncologista iha Hospital Nacional Guido Valadares (HNGV), iha kapital Díli, Doutór João Theodoso Amaral, husu Ministériu Saúde atu aselera preparasaun ba implementasaun vasinasaun Human Papilloma Virus (HPV) atu bele prevene moras kankru servisk no kankru kakorok tanba dadus estatístika hatudu numeru kazu kankru servisk no kakorok aas iha rai laran.

Oncologista iha Hospital Nacional Guido Valadares (HNGV), iha kapital Díli, Doutór João Theodoso Amaral, husu Ministériu Saúde atu aselera preparasaun ba implementasaun vasinasaun Human Papilloma Virus (HPV) atu bele prevene moras kankru servisk no kankru kakorok tanba dadus estatístika hatudu numeru kazu kankru servisk no kakorok aas iha rai laran.

Nia dehan esforsu ne’ebé governu tenke halo no hahú dadaun ona mak harii infrastrutura, sosa ekipamentu médiku, medikamentu atu halo tratamentu no halo prevensaun, liuhusi introdusaun vasina HPV no sensibilizasaun públiku kona-ba fatór risku ba hamosu kankru hanesan fuma, konsumu alkohol, dieta la saudável atu ema hotu iha koñesimentu no konsiénsia promove hahalok moris saudável.

"Human Papilloma Virus ne'e, virus ne’ebé sai hanesan mais 90% kauza ba moras kankru sira, liu-liu kankru servisk no kauza m’os ba kankru iha fatin seluk hanesan iha kakorok. Ha’u hanoin introdusaun vasina ne'e hanesan pasu importante ida ba ita-nia nasaun atu evita moras kankru," nia hateten hafoin partisipa iha serimónia inaugurasaun fasilidade oncologia iha HNGV, Díli.

Nia hateten tuir sistema rejistu nasional kankru nian hatudu iha tinan lima ikus ne'e konsege rejista kazu kankru hamutuk 900 resin kauze kazu rihun. No tipu kazu ne’ebé a'as liu mak kankru susun, kankru tiroid ka kankru kakorok, kankru servisk no kankru interina.

Iha parte seluk, Ministra Saude, Odete Maria Freitas Belo hateten tinan rua liuba ekipa National Immunization Technical Advisory Groups (NITAGs) hato'o ona rekomendasaun atu introdús vasina HPV ba labarik feto sira iha rai-laran, maibé sira sei presiza preparasaun lojístika sira atu apoia implementasaun.

"Vasinasaun ne’e hanesan atividade ida atu prevene kankru iha ita-nia rain. Ami planu atu introdús tinan ne'e, maibé presiza haree fali ita-nia lojístika intermus vasina sira-ne'e sosa ona ou seidauk, oinsá orsamentu atu fó ba pessoál sira ne’ebé hala’o hanesan kampañia imunizasaun foin lalais ne'e, asuntu transporte," nia hateten.

Nia dehan normalmente, bainhira introdús vasina foun, sempre hetan apoia vasina husi ajénsia UNICEF no GAVI iha etapa dahuluk.