Quinta, Maio 02, 2024
Total visitors: 766366

Problema distansia eskola ne’ebe do’ok husi hela fatin, sai kauza bo’ot ida ba feto foinsa’e sira iha distritu tolu, durante ne’e  no obriga sai husi eskola tanba isin rua.


Peskizador Flaviano Soares, ne’ebe halo ona peskiza kona ba feto foinsa’e sai husi eskola tanba isin rua, hateten peskiza ne’ebe sira hala’o iha distritu Ainaro, Ermera no distritu Liquisa, hatudu katak maioria feto foinsa’e ne’ebe la konsege akaba sira nia estudus tanba hetan violasaun seksual iha dalan,liu-liu iha area rural sira.

“Feto foinsa’e ne’ebe hetan isin rua maioria iha rural, ne’ebe presiza hetan konsiderasaun husi parte edukasaun liu-liu distansia eskola ne’ebe do’ok husi eskola,” Peskizador Soares dehan, iha Dili.

Iha parte seluk Teresa Pinto, nudar komunidade no mos nudar inan ida husu ba Ministeriu Edukasaun (ME), atu toma atensaun ba problema hanesan ne’e, tanba dalabarak sira iha area rural lakohi ba eskola tanba eskola do’ok husi uma.

“Labarik balun sai husi eskola, tanba sira hetan ameasa husi sira nia kolega sira seluk iha dalan bainhira la’o ain ba eskola, nune’e mos feto sira bele hetan violasaun seksual husi sira nia doben ou ema diskonesidu sira durante viajen iha dalan,” Pinto fo hanoin.

Entretantu Vise Ministra Edukasaun Ensino Baziku, Dulce de Jesus Soares, rekonese situasaun ida ne’e no lolos edukasaun tenke lori ba besik ba povu tuir politika ne’ebe iha ona, maibe la fasil atu resolve iha tempu badak tanba komunidade sira oras ne’e dadauk hili hela liu iha foho leten, mota sorin difisil asesu ba estrada.

Nia hatutan, ministerio dala ruma hanoin atu sosa transporte ba eskola sira maibe sei la resolve situasaun ne’e bainhira inan aman sira laiha konsiensia atu lori sira nia oan sira hela besik dalan bo’ot hodi asesu ba eskola.

“Ita labele halo fali eskola ida atu duni tuir labarik oan sira ne’ebe iha ne’eba maibe ami nafatin servisu ho ministerio estatal hodi enkoraja inan aman sira atu eskoila fatin ne’ebe bele hetan asesu diak ba edukasaun,”  Vise Ministra Soares katak.

Alem de problema distansia, nia afirma, iha mos kauza seluk hanesan falta atensaun husi inan aman, influensia teknologia (internet liu husi handphone, hare pornografia), uja informasaun sira ne’e la los no ikus mai hetan isin rua.