Quinta, Maio 02, 2024
Total visitors: 766366

Diretór Jéral iha Ministeriu Solidaridade Sosial no Inkluzaun (MSSI), Florencio Gonzaga hateten orsamentu fiscal 2024, hetan alokasaun orsamentu ho montante 1.4 milloens dolar amerika atu apoio Institusaun Solidaridade Sosial (ISS) sira hodi fornese asistensia sosial ba sidadaun ne’ebé presiza tulun.

Diretór Jéral iha Ministeriu Solidaridade Sosial no Inkluzaun (MSSI), Florencio Gonzaga hateten orsamentu fiscal 2024, hetan alokasaun orsamentu ho montante 1.4 milloens dolar amerika atu apoio Institusaun Solidaridade Sosial (ISS) sira hodi fornese asistensia sosial ba sidadaun ne’ebé presiza tulun.

Nia dehan Institusaun Solidaridade Sosial ne’ebé rejistradu no hetan ona lisensiamentu hamutuk 29 hanesan uma mahon sira, organizasaun tau matan ba ema ho defisíensia, orfonatu no organizasaun sira ne’ebé organiza hela atividade iha tempu livre.

“Tinan ida ne’e tuir orsamentu ne’ebé aprovadu iha $1.4 mileons resin. Orsamentu ne’e sei apoio institusaun solidaridade sosial ne’ebé hetan ona rejistu no lisensiamentu inklui uma mahon 9,” nia hateten hafoin partisipa iha workshop ho tema Hametin Sistema Rede Referal no Jestaun Kazu ba Violénsia Baseia ba Jenéru iha Timor-Leste iha Hotel Timor, Dili.

Nia hateten distribuisaun orsamentu ne’e bazeia ba proposta husi institusaun ida-ida nian atu fasilita servisu atendimentu sosial ba komunidade sira ne’ebé presiza.

Iha parte seluk, Diretóra Forum Komunikasaun Feto Timor Lorosa’e (FOKUPERS), Maria Fátima Pereira hateten servisu asistensia ne’ebé sira oferese ba vitima sira mak pessoal legal akompañia vitima iha prosesu legal nian, pesoal konsellor halo atendimentu konselho, asistensia sosial ba vitima sira inklui atendimentu saúde.

Nia dehan fundu husi governu foku ba servisu asistensia iha uma mahon tanba ne’e sira mos tenke buka doador seluk atu kobre atividade seluk ba prevensaun violénsia bazeia jenéru.

“Hau hanoin progressu bo’ot ida ne’ebé durante ita iha mak referal kazu la simu deit ona husi membru rede referal sira, maibe refere mos husi komunidade no lider komunitaria sira,” nia hateten.

Nia haktuir total vitima violénsia bazeia jenéru ne’ebé akomoda iha uma mahon FOKUPERS Dili no uma mahon Maria Tapo Maliana hamutuk 150 no labarik nain 60 ne’ebé tuir sira nia inan hela iha uma mahon.