Segunda, Outubro 02, 2023
Total visitors: 766366

Médiku Espesialista Nefrolojia, iha Hospital Nacionáal Guido Valadares (HNGV), Díli, Doutor Gustavo da Cruz hateten hahú fulan janeiru to’o agustu tinan 2023, pasiente hemodiálise na’in 13 husi na’in 47 ne’ebé deteta sofre moras renal krónika lakon vida, tanba prefere tratamentu tradisionál, ne’ebé hamosu mós komplikasaun ba orgaun vital sira seluk iha isin-lolon.

Médiku Espesialista Nefrolojia, iha Hospital Nacionáal Guido Valadares (HNGV), Díli, Doutor Gustavo da Cruz hateten hahú fulan janeiru to’o agustu tinan 2023, pasiente hemodiálise na’in 13 husi na’in 47 ne’ebé deteta sofre moras renal krónika lakon vida.

Nia konsiente nu’udar Timoroan respeita kultura, maibé dala barak pasiente halo konsulta deteta moras baixa iha ospitál no médiku sira halo esplikasaun klean kona-ba tratamentu fase ran. Maibé pasiente rasik no família barak la aseita husu fila ba halo kultura, nune’e mós konsumu aimoruk tradisionál halo kondisaun grave fila ba ospitál halo tratamentu ikus labele salva.

“Maluk barak mai baixa ita esplika ba sira, maibé sira husu fila. Pasiente rasik no balun familia lakohi sira-nia membru familia fase ran, maské ita esplika detallu no kompletu. Sira lakohi ita labele obriga, ne’e desizaun família no pasiente ne’e rasik,” nia hateten iha servisu fatin Bidau, Díli.

Nia hateten opasaun tratamentu ba pasiente ho renal krónika ne’e iha tolu mak hemodiálise, diálise peritoneal no transplante. Maibé dadaun ne’e tratamentu ne’ebé fornese iha rai-laran mak hemodiálise, tanba ne’e pasiente ne’ebé deteta renal krónika tenke halo tratamentu fase ran.

“Lalika tauk ospitál, ne’e ita-nian. Ita-nia maluk sira balun fase ran tinan 14 ona no balun tinan 10 até 12 ona, iha alin na’in hirak ne’ebé halo tratamentu hahú husi idade 16 no agora sira tinan 20 resin ona. Entaun ha’u-nia mensajen ospitál ne’e ita hotu nian, gratuita bele mai iha ne’e labele tauk,”nia enkoraja.

Doutor mós husu ba sidadaun hotu ne’ebé iha problema saúde hanesan tensaun aas, ran midar, stroke tenke hakbesik aan ba fasilidade saúde hodi halo segimentu ho didi’ak no tratamentu ne’ebé apropriadu nune’e bele salva vida.

Nia informa totál pasiente ne’ebé fase ran rutina tuir orário ne’ebé fó sai ona hamutuk 102 no iha mós pasiente na’in haat seluk ne’ebé sei baixa hela ho kondisaun ne’ebé ladun di’ak.

Iha parte seluk, Pasiente Octavio dos Santos hateten nia fase ran hahú idade tinan 17, iha tinan 2012, signifika tinan 11 ona fase ran semana ida dala tolu no iha maluk balun fase ran tinan 15 até 20 ona.

“Ha’u fase semana ida dala tolu, tanba ha’u kategoria rins krónika ne’ebé ikus ona. Ne’ebé ami tratamentu dala tolu kada semana durante oras haat nia laran,” nia hateten.

Joven idade tinan 28 ne’e, enkoraja pasiente sira seluk ne’ebé deteta ona moras renal krónika atu labele tauk no hili opasaun tratamentu ne’ebé sala, bele prejudika ba vida.

“Mai konsulta mak doutór sira deteta ona katak pozitivu ita renal krónika, ne’e laiha alternativa seluk. Ami iha esperiénsia ita hotu moris iha kultura no fiar ba Maromak, maibé di’ak liu hakbesik aan ba ospitál halo tratamentu atu ita-nia vida,” nia enkoraja.

Nia hateten pasiente diagnosa renal krónika iha opsaun rua de’it mak fase ran to’o vida tomak no halo transplatasaun rins. Maibé atu halo transplatasaun rins liuhusi faze fase ran haree kondisaun no analiza ne’ebé klean, tanba ne’e lalika hanoin halai sees husi tratamentu tenke fó fiar ba médiku sira iha ospitál.