Segunda, Outubro 02, 2023
Total visitors: 766366

Xefe Programa ba Moras Hada’et husi Relasaun Seksuál, iha Ministáriu Saúde, Bernardino da Cruz informa iha períodu fulan neen tinan 2023, rejista inan isin-rua na’in 21 kompostu husi kazu foun 15 no tuan 6 mak halo tratamentu antiretroviral rutina hodi redús risku posibilidade transmisaun Human Immunodeficiency Virus (HIV) ba oan.

Xefe Programa ba Moras Hada’et husi Relasaun Seksuál, iha Ministáriu Saúde, Bernardino da Cruz informa iha períodu fulan neen tinan 2023, rejista inan isin-rua na’in 21 halo tratamentu antiretroviral rutina hodi redús risku posibilidade transmisaun Human Immunodeficiency Virus (HIV) ba oan.

Nia dehan planu estratéjiku nasionál HIV/SIDA no STIs, iha pilar importante haat mak intervensaun ba populasaun jerál no populasaun xave, asesu teste diagnóstika, tratamentu no kuidadu, intervensaun ba inan isin-rua sira. Tanba ne’e ba inan isin-rua hotu ne’ebé vizita fasilidade saúde ba konsulta isin rua iha primeiru trimestre obrigatóriu halo teste ba HIV, Sifilis no hepatitis.

“Ema ne’ebé negativu ita fó akonsella atu mantein statutu negativu ne’e no fó hatene atu bele teste fali iha trimestre ikus isin-rua molok tuur ahi, tanba ita hanoin períodu janela ne’e dalaruma negativu, maibé bele virus iha isin. Ba sira ne’ebé pozitivu obrigatoriamente hetan tratamentu antiretroviral atu hatun karga virus iha isin hodi redús risku posibilidade transmite ba oan.

Ba oan, ita-nia estratéjia prevensaun nian ko’alia katak labarik ne’ebé moris husi inan pozitivu HIV tenke hetan tratamentu prevensaun no sira tenke teste fulan 18 atu bele konfirma, rezultadu pozitivu mak tenke akonsella hetan tratamentu,” nia hateten iha servisu fatin Lahane, Díli.

Nia konsiente iha inan isin-rua barak mak lakonsegue halo teste HIV, Sifilis no Hepatitis, tanba iha tinan 2022, servisu ne’e disponivel de’it iha sentru saúde komunitária sira. Maibé sira halo ona esforsu ho apoia husi parseru dezenvolvimentu sira fó ona formasaun ba pesoál saúde sira iha nivel postu saúde no ekipamentu teste sira atu asegura inan isin-rua hotu hetan teste.

Nia hateten iha tinan 2023, liu-liu períodu fulan neen nia laran sira konsege halo teste ba inan isin-rua hamutuk na’in 31,000, ne’ebé mai konsulta kuidadu antenatal iha fasilidade saúde sira iha territóriu laran.

Nai hatutan husi númeru ne’e rezultadu teste hatudu inan na’in 15 mak pozitivu, hanesan infesaun foun no iha mós inan na’in 6 ne’ebé hetan infesaun kleur ona no halo hela tratamentu.

Tuir dadus komulativu HIV, husi Ministériu Saúde, hatudu labarik idade menus tinan lima mai kraik hamutuk nain 57 konfirmadu moris ho HIV husi totál kazu 2002, ne’ebé rejista iha tinan 2003 até kuarter segundu tinan 2023. Ne’ebé posibilidade bo’ot hetan transmisaun husi sira-nia inan.

Iha parte seluk, Diretór Klínika Bairo Pite, Inácio dos Santos hateten xave ba prevensaun transmisaun HIV husi inan ba oan mak eduka inan sira ne’ebé pozitivu HIV atu halo tratamentu rutina, nune’e bainhira isin rua posibilidade bo’ot la transmite ba oan.

“Bainhira hakarak iha oan tenke halo tratamentu rutina no halo teste ba viral load undetected katak virus ne’ebé la deteta iha isin, bele planu iha oan no oan sei moris ho rezultadu negativu. Maibé kuandu halo tratamentu la rutina viral load aas iha isin, signifika katak bainhira isin rua bele hetan transmisaun kedas ba oan. Entaun edukasaun primeiru ba professionál saúde sira ne’ebé servisu ba ida-ne’e servisu makas atu eduka inan sira,” nia hateten.

Nia hateten kestaun ne’ebé Ministériu Saúde tenke konsidera mak fornesimentu ekipamentu teste no asegura disponivel iha fasilidade saúde sira atu halo teste ba inan isin-rua hotu ne’ebé vizita fasilidade saúde no konsulta kuidadu ante natal, tanba durante ne’e limitasaun fornesimentu ekipamentu teste inan barak la konsege halo teste.

Nia hatutan protokolu Ministériu Saúde nian kona-ba kuidadu antenatal, hateten katak inan isin-rua hotu ne’ebé vizita fasilidade saúde konsulta isin-rua iha primeiru trimestre obrigatóriu tenke halo teste HIV, Sifilis no Hepatitis.