- Publika iha: 10 Fevereiro 2023
Diretór Nasionál Servisu Apoia Hospitalar no Emerjénsia, iha Ministériu Saúde, Doutór Nilton da Silva hateten governu halo hela esforsu tomak harii infrastrutura, prepara rekursu humanu atu estabelese sentru kuidadu onkolojia iha rai-laran, hodi bele redús númeru transferénsia moras ba rai-liur.

Nia garantia servisu ida-ne’e sei estabelese iha tinan ida-ne’e tanba konstrusaun ba fatin la’o hela, tuir planu sei remata iha fulan marsu ne’e no haruka ona ekipa profesionál saúde inklui onkolojista sira ba tuir formasaun iha hospital Siloam Jakarta, Indonesia.
“Aprosimasaun sira-ne’e agora dadaun husi papel Ministériu Saúde nian hatuur iha polítika sira hanesan ita iha ona polítika ba hospitalar nian, kuidadu paleativus. Dadaun ne’e HNGV atu promove mak sentru onkolojia ne’ebé atu instala no ita-nia maluk pesoál saúde sira ita haruka ona ba rai-liur atu aumenta sira-nia kapasidade,” nia hateten bainhira partisipa iha workshop ba komemorasaun loron mundial kankru, ne’ebé monu iha loron 4 fulan fevereiru tinan 2023, iha salaun Pusat Buday Indonesia Mascarenhas, Díli.
Nia hateten situasaun iha rai-laran bazeia ba númeru pasiente ne’ebé haruka ba tratamentu iha rai-liur iha tinan lima ikus ne’e, kuaze 55% ho moras kankru depois moras kardio. Husi moras sira-ne’e maioria moras kankru mama, katak kankru susun no serviks.
Iha parte seluk, Diretora Ezekutiva NGO Fundasaun Alola, Maria Imaculada Guterres hateten tinan 2014, esforsu hasa’e koñesimentu ema nian kona-ba moras kankru no ajuda halo referál ba pasiente sira inklui pasiente kbi’it laek sira atu hetan tratamentu ne’ebé loos.
Nia konsente esforsu sira-ne’e seidauk másimu, maské hatudu progresu balun liga ho númeru kazu kankru susun ne’ebé rejista aumenta iha hospital nasionál. Maibé sei hasoru difikuldade ba diagnóstika no tratamentu sira.
“Presiza ita-nia governu tau atensaun ba tratamentu kankru iha rai-laran tanba durante inisiu ukun aan to’o mai agora tratamentu sira halo iha rai-liur, inklui servisu diagnóstika nian hanesan biopsy mós labele halo iha rai-laran, entaun liuhusi apoia ami-nian bainhira hetan kontatu husi HNGV atu tulun pasiente kbi’it laek sira ami selu mós kustu biopsy,” nia hateten.
Nia hateten sira iha kooperasaun ho klinika privadu balun ne’ebé fasilita diagnóstika biopsy ba pasiente sira iha rai-liur tanba ne’e importante tebes atu investe ba fasilidade diagnóstika no tratamentu kemoterapia, radioterapia iha rai-laran.
Nia informa sinal sintoma kankru susun mak susun bubu, susun matan tama ba laran, bubu iha susun kor mean, kulit susun hanesan kulit sabraka, medida susun la hanesan, mudansa kulit susun matan, ran sai husi susu matan no bubu iha kalilin tanba ne’e enkoraja inan feto sira-ne’ebé identifika iha sinal sira-ne’e lalais kontatu sira atu fasilita mai hospital nasionál ou bele aprezenta aan ba profesionál saúde sira iha fasilidade besik.