Segunda, Outubro 02, 2023
Total visitors: 766366

Diretór Servisu Saúde Munisípiu Bobonaro, João Baptista Mau Cardozo hateten sira rejista aimoruk oin 17 mak stok out, liu-liu aimoruk dexamethasone tablet no aimoruk ba isin katar nian.

Diretór Servisu Saúde Munisípiu Bobonaro, João Baptista Mau Cardozo hateten sira rejista aimoruk oin 17 mak stok out, liu-liu aimoruk dexamethasone tablet no aimoruk ba isin katar nian.

Nia salienta sira hato’o ona pedidu ba Servisu Autónomo Medicamentos e Equipamentos de Saúde Instituto Público (SAMES, I.P), maibé armajen sentrál mós stok laiha tanba ne’e seidauk hetan distribuisaun.

“Ita iha stok out ba item aimoruk lubun ida, ne’e la’ós stok out iha munisípiu Bobonaro de’it, maibé nasionalmente. Liu-liu ba aimoruk sira hanesan dexa, salep matan, salep ba isin katar nian ita stok out, ne’ebé kuaze item 17,” nia hateten iha suku Tapomemo munisípiu Bobonaro.

Nia hateten stok out kedas iha fulan Dezembru tinan 2022, sira nafatin halo koordenasaun ho parte nasionál atu bele hetan distribuisaun tanba iha item 5 husi 17 mak laiha aimoruk substitusaun hanesan opsaun ba pasiente sira.

Iha parte seluk, Diretór SAMES, I.P, Santana Martins informa dadaun ne’e item 29% mak stok out laiha tanba ne’e sira halo esforsu atu responde ba nesesidade fasilidade nian, maibé ho kuantidade ne’ebé ki’ik.

Nia dehan sira simu ona lista kuantifikasaun husi Ministériu Saúde no laboratóriu nasionál no halo ona analiza ba kustu sira, maibé adia publikasaun ba projetu tanba lei aprovizionamentu foun presiza estuda fali.

“Agora dadaun ami halo hela ezersísiu bazeia ba kuantifikasaun ne’ebé fó mai ami tenke halo ezersísiu tanba rejime aprovizionamentu ne’ebé ita atu halo kompra ne’e foun iha tinan ida-ne’e. Entaun ita tenke koordena ho parte legál no Ministériu Finansas atu projetu sira-ne’e bele la’o sedu,” nia hateten.

Nia hateten alokasaun Orsamentu Jerál Estadu tinan 2023, ba SAMES, I.P hamutuk millaun $9.2, ne’ebé fahe ba kategoria saláriu bensimentu, bens servisu, kapitál minor no kapitál dezenvolvimentu. Husi montante ne’e ba kompra medikamentu, bens konsumu médiku no reajente nian millaun $5.6 dolar amerikanu.

Nia haktuir bazeia ba lista esensiál medikamentu Timor-Leste nian iha item 452 ba medikamentu no item 150 ba lista espesialista nian, reajente iha maisde item 300 tanba orsamentu oituan presiza halo ezersísiu estraordináriu atu bele hetan produtu sira-ne’e.