Jestor Klinika Bairo Pite (KBP), Inacio dos Santos hateten iha fulan Maio tinan 2021, sira registu labarik nain 139 maka iha kondisaun malnutrisaun, ne’ebe kauza husi fator oioin hanesan moras infesaun, menus aihan no konhesementu familia nian kona ba preparasaun aihan minimu.

Jestor Klinika Bairo Pite (KBP), Inacio dos Santos hateten iha fulan Maio tinan 2021, sira registu labarik nain 139 maka iha kondisaun malnutrisaun.

Nia dehan 20% husi total 139 kazu ne’e maka tenke baixa atu hetan tratamentu intensive tanba kondisaun grave no severa.

“Malnutrisaun iha tipu tolu maka aguda, grave no severa. Entau sira ne’ebe grave no severa ita tenke fo baixa, maibe sira ne’ebe aguda ita halo tratamentu abulatoriu deit no fo edukasaun ba familia hodi halo prevensaun iha uma,” nia hateten iha servisu fatin Bairo Pite, Dili.

Nia dehan tratamentu ba kazu severa sira uza suplementu susu been F75 no F100 atu ajuda rekuperadu no fo mos tratamentu seluk tuir nesesidade. Ba kazu aguda sira fo suplementu nutriente plumpy nut atu sira konsumu.

Nia informa suplmentu nutriente sira ne’e, sira hetan apoia husi ministerio da saúde tanba ne’e stok sei sufisiente hela.

Iha parte seluk, Vice Ministru da Saúde, Bonifacio Maucoli dos Reis hateten situasaun actual ho serka sanitaria no konfinamentu ligadu ba surtu Covid-19, no dezastre naturais ne’ebe akontese iha fulan Abril liu ba afeta tebes komunidade sira nian moris diak no saúdavel tanba ne’e sira halo esforsu oioin suporta saúde inan no oan, liu husi pakote intervensaun espesifiku ba nutrisaun no komunikasaun mudansa hahalok.

Nia dehan malnutrisaun problema nasional, ne’ebe presiza planu asaun integradu no orsamentu atu asegura implementasaun asaun intervensaun sira ba grupo alvu sira hanesan feto foinsa’e sira, inan isin rua, inan fo susu, labarik tinan lima mai kraik.

“Saúde nia papel maka atu fo atendimentu servisu kuidadu saúde no suporta komunidade iha sira nia asaun, ne’ebe fo impaktu diretamente ba saúde no pratika kuidadu saúde. Maibe setor saúde mesak labele rezolve problema malnutrisaun tanba ne’e tenke iha planu asaun integradu,” nia hateten.

Nia hateten sira dezenvolve ona pakote intervensaun espesifiku ba nutrisaun no matadalan suporta inan atu guia servisu intervensaun sira hanesan pratika fo susu no fo han ba bebe no labarik ki’ik, kuidadu nutrisaun ba feto foinsa’e sira, inan isin rua, inan fo susu, asegura suplementu mikro nutriente no kampanha mudansa hahalok.