Sexta, Abril 19, 2024
Total visitors: 766366

Presidente ekipa junta medika, iha Hospital Nasional Guido Valdares (HNGV), mediku espesialista medisina interna, Mateus Pinheiro hateten investimentu ba kuidadu cardiologia no oncologia laos importante deit, maibe nesesario tebes tanba kazu aumenta ba beibeik.

Presidente ekipa junta medika, iha Hospital Nasional Guido Valdares (HNGV), mediku espesialista medisina interna, Mateus Pinheiro hateten investimentu ba kuidadu cardiologia no oncologia laos importante deit, maibe nesesario tebes tanba kazu aumenta ba beibeik.

Nia salienta moras ne’ebe durante ne’e halo referral barak liu mak moras kankru oioin, moras kurasaun, moras tumor kakutak tanba hospital seidauk la iha kapasidade intermus ema, ekipamentu atu halo tratamentu ba moras sira refere.

“Kazu moras fuan ita haruka barak loos no agora ema kurasaun ataka derepente barak ita presiza intervensaun sira. Ami hanoin ita iha ona klinika cardiac ita bele redus ona transferensia no diak liu tan se ita iha tan sentru oncologia tanba moras ne’ebe ita haruka barak liu mak kankru susun, kankru tieroid, kankru intestinal, kankru ran, kankru aten, no kankru serviks,” nia hateten iha servisu fatin Bidau, Dili.

Nia dehan, iha fulan Julho to’o agora sira aprova ona pasiente nain 51 atu ba halo tratamentu iha rai liur, maibe balun seidauk ba tanba problema transporte.

Nia haktuir, situasaun ida ne’e fo lisaun bo’ot ida ba governu atu bele hahu hanoin ona halo investimentu ba diagnostika no tratamentu cardiologia no oncologia iha rai laran.

Nia informa, husi estudu Asosiasaun Mediku Timor-Leste nian iha tinan 2020, ne’e hatudu 95% pasiente sira ne’ebe haruka ba rai liur fila ho diak no 5% lakonsege salva.

Iha orsamentu Fundu COVID-19, governu aloka ona orsamentu ho montante $500,000 hodi sosa ekipamentu ba sentru cardiologia ne’ebe estabelese ona iha hospital nasional.

Entretantu, Diretur Nasional Apoia Servisu Hospitalar no Emergensia, iha Ministerio da Saúde, Nilton da Silva hateten iha pasiente hamutuk nain 20 resin mak hein hela transporte atu bele ba halo tratamentu iha rai liur.

Nia dehan, durante estado emergensia ne’e pasiente sira ne’ebe ba Malaysia aviaun UN nian mak tula, maibe semana rua ou tolu mak aviaun mai. No sira ne’ebe halo tratamentu iha Indonesia sira sae travel ba Atambua, sa’e fali travel ba Kupang, foin sa’e aviaun ba Jakarta.

“Desde estado emergensia to’o agora ita haruka ona pasiente hamutuk nain 25 resin ba Indonesia, Malaysia no Singapura. Agora dadaun iha nain 20 resin hein hela fronteira trestre loke sira bele ba ona tanba sira nia dokumentu kompletu ona,” nia hateten.

Nia dehan, hospital Malaysia no Singapura sei simu pasiente husi Timor-Leste, maibe sira mos iha rekejitus barak ne’ebe tenke prense relasiona ho surtu COVID-19, ne’ebe seidauk lakon.