Mediku Psikiatria, iha Hospital Nasional Guido Valdares (HNGV), Doutor Gaspar Quintão, hateten atu mantein kondisaun saúde mental saúdavel mak ema ida-ida tenke fo atensaun balansu ba aspetu fisiku, hanoin no espiritual, maibe bainhira laiha ona balansu, potensial bo’ot ba ema atu hetan moras mental.

Mediku Psikiatria, iha Hospital Nasional Guido Valdares (HNGV), Doutor Gaspar Quintão, hateten atu mantein kondisaun saúde mental saúdavel mak ema ida-ida tenke fo atensaun balansu ba aspetu fisiku, hanoin no espiritual.

Nia salienta, atensaun fisiku mak halo ezersisio fisiku rutina atu fisikamente saúdavel, hanoin katak adopta hanoin ne’ebe pozitivu ba kualker situasuan ne’ebe hasoru, no espiritual signifika tenke iha relasaun ne’ebe metin ho Maromak liu husi halo orasaun, no lee biblia.

“Ita nia saúde mental ne’ebe saúdavel ona ita tenke mantein nafatin liu husi buat tolu ne’ebe ita presiza halo balansu mak fisiku, hanoin no espeirtual. Aspetu tolu ne’e iha ita ema hotu iha entaun se ita halo balansu mak ita nia mental diak no ita la monu ba moras mental,” nia hateten bainhira sai orador iha seminario kona ba saúde mental no covid-19 iha salaun Hospital Nasional Guido Valdares (HNGV) Bidau, Dili.

Nia dehan, ba sira ne’ebe hetan ona sintomas hanesan hanoin barak, triste hela deit, no seluk tan, lalais ba fasilidade saúde atu hetan tratamentu no akonselhamentu ne’ebe loos hodi evita labele monu ba grave, liu-liu skizofrenia ka agresivu.

Nia hatutan, bainhira ema ida diagnosta ona skizofrenia nia tratamentu ne’e presiza tempu ne’ebe naruk atu bele hetan rekuperasaun.

Nia informa, durante akontese surtu COVID-19, moras mental ne’ebe registu makas mak ansiedade, depresaun, no kazu tenta oho aan, tanba ema barak lakon servisu, no fator seluk tan.

“Kazu koko oho aan numeru aumenta makas tebes tanba okupa segundu lugar husi moras mental hotu ne’ebe ami atende. Antes ne’e kazu iha ladun, maibe derepente sa’e makas kuaze nain 39,” nia hatutan.

Entretantu, responsavel programa moras mental iha munisipio Dili, iha organizasaun Psychosocial Recovery and Development on East Timor (PRADET), Rica Nela Estrela de Oliveira hateten servisu prestasaun saúde mental iha rai laran iha progressu tanba governu komesa fo atensaun, liu-liu harii fasilidade, maibe presiza halo tan investimentu iha rekursu humanu no infrastruktura sira.

Nia dehan, PRADET nia papel atu halo avaliasaun no identifika kauza sira no fo asistensia ba kliente sira asesu ba tratamentu mediku no reabilitasaun.

“Sira ne’ebe hela iha dalan ninin sira seidauk hetan tratamentu, bainhira ami ba dalan ninin identifika sira nia problema halo diskusaun ho psikiatria sira depois halo aproximasaun ho familia. Se ami hetan sira nia familia entaun ami lori ba hospital hetan tratamentu hanesan sira seluk,” nia hateten.

Nia dehan, total kliente ne’ebe hetan atendimentu reabilitasaun iha PRADET hamutuk nain 100 no kliente iha dalan ninin ne’ebe hetan akompanhamentu hamutuk nain 89.

Iha parte seluk, Oficial ba programa Moras Lahada’et iha Organizasaun Mundial Saúde (OMS), Leoneto Soares hateten sira kontinua fo apoia tekniku ba governu atu bele melhora prestasaun servisu saúde mental iha rai laran.

“Ami nia papel tuir prinsipio ne’ebe iha tenke fo nafatin apoia lideransa nian, liu-liu kria politika sira hanesan tinan rua liu ba ami apoia ministerio da saúde dezenvolve planu estrategia saúde mental nian ba tinan lima, elabora matadalan tratamentu ba moras mental, no kapasitasaun ba profesionais saúde sira atu hasa’e sira nia abilidade hodi fo tratamentu ne’ebe diak ba ita nia maluk sira,” nia hateten.

Nia dehan, moras mental ne’e problema saúde publika ida ne’ebe sai mos preokupasaun mundial nian, liu-liu iha situasaun surtu COVID-19 ne’e ema barak kuaze 93% hetan problema mental no sira barak la hetan asesu ba iha fasilidade saúde sira.