- Publika iha: 21 Setembro 2022
Diretora Nasional Kontrola Moras, iha Ministeriu Saúde (MS), Doutora Josefina Clarina João, informa labarik idade menus husi tinan lima nain ou idade <5 hamutuk nain 51 positivu moris ho Human Immunodeficiency Virus (HIV), ne’ebe hetan transmisaun husi sira nia inan durante isin rua no partu.

Nia dehan transmisaun moras HIV husi ema ida ba ema seluk liu husi dalan hat mak husi relasaun seksual ne’ebe la seguru, daun ou seringa ne’ebe la sterile, transfusaun ran no inan ba oan liu husi husar talin ou dalan partu nian.
“Labarik sira normalmente sira nia inan no aman lori sira ba tratamentu tanba barak husi sira ne’e da’et husi inan ne’ebe mak iha, entau inan aman ba halo tratamentu sira mos lori ho sira nia oan ba simu tratamentu,” nia hateten bainhira partisipa iha workshop nasional ho tema papel autoridade lokal ba prevensaun HIV/SIDA iha Timor-Leste, ne’ebe organiza husi Institutu Nasional Kombate HIV/SIDA, iha salaun Luz Clarita Formosa, Dili.
Nia hateten atu halakon transmisaun virus husi inan ba oan mak iha planu stratejiku HIV/SIDA no STI pilar importante ida mak eleminasaun transmisaun husi inan ba oan ho asaun konkretu sira hanesan teste HIV, Hepatitis B no Sifilis ba inan isin rua hotu, tratamentu ba inan isin rua sira ne’ebe positivu no halo planu partu ne’ebe seguru.
Nia haktuir siensia no referensia sira hatudu ho tratamentu ne’ebe diak no lolos ba inan isin rua sira ne’ebe mak positivu HIV bele halakon posibilidade ba transmisaun virus husi inan ba oan.
Nia fo ezemplu iha nasaun Cuba susesu tebes halakon transmisaun virus HIV husi inan ba oan tanba ne’e mak iha fasilidade saúde sira hotu obrigatoriu halo teste HIV, Hepatitis B no sifilis ba inan isin rua sira.
Nia hatutan teste HIV bele halao iha sentru saúde komunitaria 73 iha teritoriu tomak, hospital referal lima, hospital nasional, klinika Bairo Pite no klinika privadu sira balun iha rai laran.
Nia informa dadus komulativu tinan 2003 to’o fulan Junho tinan 2022, total kazu hamutuk 1704. Ne’ebe fahe ba kategoria grupo idade menus husi tinan lima nain 51, idade tinan 6 ate 14 nain 18, idade tinan 15 ate 24 nain 461, idade tinan 25 ate 44 nain 1022 no idade mais tinan 45 iha ema nain 152, signifika ema hotu iha risku atu hetan moras ida ne’e.
Iha parte seluk, Presidente Institutu Nasional Kombate HIV/SIDA, Institutu Publiku (INCSIDA, I.P), Atanasio de Jesus hateten edukasaun prevensaun halao beibeik ona maibe kazu kontinua aumenta tanba komitmentu individu ida-ida nian atu prevene aan husi moras ida ne’e sei menus.
“Komitmentu autoridade sei menus, ita hasoru malu hanesan ne’e ita iha komitmentu ida depois ida ne’e ladun implementa, ne’e mak ita nia dezafiu. Institutu koalia barak iha publiku ba fo hanoin sai tama suku no aldeia sira maibe depois rona fila ema ladun konsumu ho diak, ne’e mak sai dezafiu bo’ot ba ita,” nia hateten.
Nia hateten estrategia ne’ebe tenke halo mak kontinua edukasaun prevensaun ba komunidade, halo kontrolu ba atividade sidadaun sira nian, no enkoraja familia reforsa sira nia papel atu fo edukasaun moral ba oan sira no informasaun sira relasional ho efeitu husi ransu livre no seksu livre ba sira nia futuru no sira nia saúde.