Sexta, Abril 19, 2024
Total visitors: 766366

Diretora Ezekutivu NGO Fundasaun Alola, Maria Imaculada Guterres informa hahu tinan 2014, sira implementa programa Hau Hili Atu Kura (HALIKU) até fulan Marsu tinan 2023, rejista iha inan feto na’in 12 husi na’in 20, ne’ebé konfirmadu sofre kankru susun lakon vida tanba detesaun tarde.

Diretora Ezekutivu NGO Fundasaun Alola, Maria Imaculada Guterres informa hahu tinan 2014, sira implementa programa Hau Hili Atu Kura (HALIKU) até fulan Marsu tinan 2023, rejista iha inan feto na’in 12 husi na’in 20, ne’ebé konfirmadu sofre kankru susun lakon vida tanba detesaun tarde.

Nia dehan pasiente ne’ebé sira akompañia no fó apoia ba tratamentu hamutuk 204, ne’ebé nain 181 mai ho sinais sintomas iha susun no nain 23 mai ho sinais sintomas kankru serviks. Maibé rezultadu diagnosa konfirma na’in 20 husi 181 pozitivu kankru susun no na’in ida husi 23 pozitivu kankru serviks.

“Husi pasiente sira-ne’e maoria kontatu direita mai Fundasaun Alola tanba ami iha karreta ida apoia tula pasiente kbi’it laek. Entaun ami ba foti sira iha sira-nia hela fatin barak liuhusi área remota iha munisípiu sira, ami ba tula sira lori mai ba direita sala emerjénsia Hospital Nacional Guido Valadares (HNGV) nian tanba ami iha kolaborasaun servisu di’ak ho HNGV, ami iha médiku ida ne’ebé bele kontaktu ba atendimetnu hahu husi simu pasiente ne’e no halo ezaminasaun to’o iha tratamentu kontinuasaun hasoru espesialista sira,” nia hateten iha servisu fatin Maskarinhas, Díli.

Nia hateten apoia ne’ebé sira fó ba pasiene kbi’it laek sira mak orsamentu ba selu kustu teste biopsy, ne’ebé hala’o iha rai-liur liuhusi klinika privadu balun tanba HNGV seidauk bele halo. Ajuda osan ba transporte no alimentasaun durante hala’o tratamentu iha hospital, sosa aimoruk tratamentu hormonal ba pasiente sira, bainhira aimoruk la disponivel iha hospital, fornese fuuk falsu no susun falsu inklui sutiaun ba pasiente sira ne’ebé hetan ona kemoterapia rezulta fuuk monu no halo ona operasaun ba susun atu sira bele fiar aan hala’o atividade hanesan mós feto seluk iha públiku.

Nia hatutan ema barak mak iha ona koñesimentu kona-ba perigu moras kankru susun nian, maibé fiar kostume ne’ebé sei makas dala barak liu hili uluk tratamentu tradisionál, ne’ebé lori tempu naruk halo kondisaun moras sai grave liutan.

“Esperiénsia ne’ebé ami hetan no haree husi pasiente sira ne’ebé ami haree durante ne’e sira ba uluk tratamentu tradisionál gasta tempu naruk duké sira mai iha fasilidade saúde eziste atu halo detesaun sedu. Entaun bainhira sira kontatu ami ba haree kondisaun grave kanek nakloke ona, bubu makas ami lori to’o iha hospital barak liu iha ona stadiu avansadu no dala barak médiku sira labele salva tanba ho situasaun no kondisaun fasilidade saúde ne’ebé seiduak kompletu hanesan rai avansadu sira seluk ikus mai ita labele salva,” nia hatutan.

Nia haktuir sira nafatin halo esforsu mobiliza rekursu hodi hala’o ativdiade edukasaun hasa’e konsiénsia públiku no apoia pasiente kbi’it laek sira atu hetan diagnóstika no tratamentu sedu ba salva vida.

Iha parte seluk, Diretór Kliniku, iha Hospital Nacional Guido Valadares (HNGV), Dr Marcelino Correia hateten infrastrutura ba sentru oncologia finaliza ona, maibé servisu seidauk estabelese tanba ne’e pasiente sira ne’ebé diagnosa ho kankru kontinua refere ba halo tratamentu kontinuasaun iha rai-liur.

Nia dehan pasiente kuaze na’in 200 resin ne’ebé diagnosa ho moras fuan, kankru, tumor ne’ebé tenke halo transferénsia ba rai-liur, maibé barak passaporte mate.

“Pasiente barak mak agora hein hela kuaze 200 resin, ita iha ona konkordánsia ho Ministériu Justisa atu ba sira ne’ebé passaporte mate, sira lori passaporte no pedidu husi hospital ba notariadu atu hetan stampel hodi bele ba halo tratamentu iha rai-liur,” nia hateten.

Nia konsente kondisaun ida-ne’e fó risku ba pasiente sira-nia vida, maibé sira nafatin halo esforsu koordena ho entidade kompetente atu fasilita stampel ba pasiente ne’ebé passaporte mate ona no sira kondisaun urjente, maibé laiha passaporte atu hetan passaporte ba halo tratamentu iha rai-liur.