Diretur Nasional Saúde na Familia, iha Ministerio da Saúde, Vitor Soares Martins hateten kobertura Kuidadu Ante Natal (KAN) iha tinan 2021, la atinji tarjeitu nasional 80% tanba rekursu humanu barak foku ba servisu prevensaun surtu Covid-19 nian, lui-liu implementasaun vasinasaun kontra Covid-19 iha teritorio nasional.

Diretur Nasional Saúde na Familia, iha Ministerio da Saúde, Vitor Soares Martins hateten kobertura Kuidadu Ante Natal (KAN) iha tinan 2021, la atinji tarjeitu nasional 80%.

Nia dehan inan isin rua sira ne’ebe visita fasilidade saúde iha trimester premeru isin rua idade isin rua 1 ate 12 semana atinji deit 74% husi total inan isin rua 41,420 iha tinan 2021. No inan sira ne’ebe visita fasilidade saúde dala hat durante isin rua atinji 62%.

“Ita hatene katak intervensaun vasinasaun Covid-19 iha grupo rua mak komunidade idade tinan 18 ba leten ho vasina AstraZeneca no labarik tinan 12-17 ho vasina Pfizer. Ho atividade sira ne’e ita nia pesoal saúde sira ne’ebe asegura hela servisu iha sentru saúde no postu saúde sira halao mos knar ida ne’e, entau atu hateten deit iha tinan 2021, ita nia prestasaun servisu laos diak liu, maibe mos laos menus liu husi tarjetu ne’ebe ita defini hanesan alvu iha tinan 2021,” nia hateten iha Surikmas, Dili.

Nia hateten fator seluk ne’ebe kontribui ba kobertura menus mak asesibilidade, liu-liu iha area rural la asesu ba transporte publiku no kondisaun estrada ne’ebe grave atu asesu ba fasilidade saúde sira.

Nia espera tinan 2022, ho politika foun bolsa jerasaun foun ne’ebe atu fo subsidiu ba inan isin rua no bebe sira moris sei kontribui makas ba hasa’e kobertura kuidadu ante natal no kuidadu postnatal, ne’ebe automatikamente sei fo implikasaun direita ba esforsu redus taxa mortalidade inan no oan iha rai laran.

Iha parte seluk, Diretora Executivu Organizasaun Movimentu Feto Foinsa’e Timor-Leste (MOFFE-TL), Yasinta Lujina hateten politika atribui subsidiu ba inan isin rua no bebe sira ne’e sei motiva inan isin rua sira visita fasilidade saúde sira hodi hetan atendimentu kuidadu saúde ne’ebe diak durante isin rua no enkoraja sira partu iha fasilidade saúde.

“Ne’e hau hanoin mekanismu id abele ajuda dudu ita nia maluk feto sira iha area rural no municipal ho efetivu utiliza fasilidade saúde sira ne’ebe iha no it abele hamenus numeru mortalidade inan no oan,” nia hateten.

Nia rekomenda ba governu, liu-liu Ministerio Solidaridade Sosial no Inkluzaun hamutuk ho Ministerio da Saúde atu kria sistema dadus ne’ebe organizadu atu programa ne’e benefisia duni grupo alvu sira, ne’ebe inan isin rua no bebe sira.