Domingo, Fevereiro 16, 2025

Diretór Ezekutivu Asosiasaun Direitu Humanu (HAK), Feliciano da Costa Araújo informa sira hamutuk ho koligasaun husi Japaun, iha komitmentu atu lori istoria vitima feto Timoroan ne’ebé uluk tropa Japaun sira halo sai hanesan Jugun Ianfu (atan ba seksuál) iha funu mundiál daruak nian, iha Timor-Leste tinan 1942-1945, hodi rejista iha dokumentu United Nations Education, Scientific and Cultural Organization (UNESCO) nian atu mundu hatene funu mundiál daruak nia impaktu ba sosiedade Timor-Leste.

Diretór Ezekutivu Asosiasaun Direitu Humanu (HAK), Feliciano da Costa Araújo informa sira hamutuk ho koligasaun husi Japaun, iha komitmentu atu lori istoria vitima feto Timoroan ne’ebé uluk tropa Japaun sira halo sai hanesan Jugun Ianfu (atan ba seksuál) iha funu mundiál daruak nian.

Nia dehan kada tinan, sira komemora loron 20 fulan-fevreiru, hodi dignifika sobrevivente sira nia sofrementu no fo korajen ba sira ne’ebé sei moris no sira ne’ebé mate ona nia familia atu kontinua luta ba lia loos no justisa.

“HAK iha komitmentu nafatin ho parseru sira hanesan koligasaun Japaun, ita rekomenda ona ba UNESCO, oinsa atu istoria refere bele integra iha dokumentu UNESCO nian. Imi hatene UNESCO hanesan organizasaun ne’ebé hare ba asuntu kultura nian, maibe iha assuntu passadu sira ne’e mos ita hakarak atu lori ida ne’e tama ba mundiál katak II Guerra Mundiál iha impaktu mos iha sosiedade Timor-Leste, liu-liu ita nia inan feto sira,” nia hateten iha ambitu komemorasaun loron invazaun Militár Japonés iha Timor-Leste ba dala 82 iha salaun Museum Resistensia Timor-Leste, Dili.

Nia hateten loron ne’e importante tebes atu fo onra ba vitima sira nia sofrementu durante tinan tolu (3) (1942-1945), alende ne’e halo mos advokasia ba ba estadu Timor-Leste atu dignifika sobrevivente sira no nafatin ejiji ba governu Japaun atu husu deskulpa ofisial ba vitima sira.

“Se ita rekoñese no valoriza veteranus sira, tanba sa inan feto sira ne’e ita labele valoriza. Ema sira ne’e se ita koalia karik konstrusaun estadu iha tempu ne’eba sira tulun no satan maluk lubun ida. Inan sira balun ema atu estraga no oho sira ikus mai sira entrega aan hodi salva sira nia inan aman, maun no alin atu militar Japonés la oho sira, ne’e mak ita hakarak dignifika no valoriza sira,” nia hateten.

Nia hatutan esforsu hotu halo hamutuk ho rede koligasaun sira, liu husi lori vitima sira ba koalia iha seminariu internasionál sira iha Japaun no rai seluk konaba esperensia violasaun ne’ebé sira hetan husi tropa Japonés. Maibe seidauk iha konsiderasaun husi governu Japaun atu rekoñese no husu deskulpa ba vitima sira.

Nia konsiente estadu Timor-Leste ho Japaun, bele iha koperasaun bilateral diak no forte, maibe la signifika haluhan istoria moruk iha passadu.

Nia haktuir durante ne’e sira konsege identifika deit vitima Jugun Ianfu hamutuk nain 20, ne’ebé nain 19 mak mate ona.

Entretantu, Vitima Jugun Ianfu, ho inisial IJL idade tinan 102, husi munisípiu Ermera, hateten tropa Japonés kaer sira halo servisu forsadu iha loron no kalan sira tenke serve militár sira seksualmente.

“Hau hela iha Ianjo Oat durante fulan neen nia laran. Iha Ianjo ne’e hau sofre moras. Tanba moras sira haruka hau fila tiha ba uma. Parte barak husi hau nia isin lolon mak moras, maibe ida moras liu mak hau nia orgaun seksúal. Hau labele lao tanba kelen kose-malu, iha hau nia kabun mos sente moras loos, hau sente hanesan atu mate deit. Bainhira hau to’o uma, hau nia inan bolu kedas matan dook kose hau nia isin ho aimoruk tradisional no hau nia inan mos sosa aimoruk husi ema xinés. Ho buat sira ne’e hotu mak hau foin bele diak, nia dehan iha livru ho titlu Luta ba Lia Loos no Justisa, ne’ebé publika ona husi HAK iha tinan 2017.

Nia dehan durante serve militár Japonés sira iha Ianjo rezulta isin rua no hahoris oan feto ida. Bebe ne’e tau naran Kaibuti, bainhira bebe ne’e fulan tolu militár Japonés ho forsa foti labarik ne’e to’o agora lahatene nia moris.

Nia hateten buat ne’ebé sira hakarak ejiji mak governu Japaun tenke husu deskulpa ofisialmente ba sira no tau matan ba sira nia kondisaun.

Iha parte seluk, Diretór Ezekutivu Museum Resistensia Timor-Leste (AMTL), Jorge Soares hato’o apresiasaun ba HAK no parseru ne’ebé nafatin partilha istoria passadu II Guerra Mundiál, iha Timor-Leste ba jesaun foun sira.

“Hau fiar katak iha tinan hira oin mai, hau nia mandatu ita sei kria lasu amizade atu hametin istoria Timor-Leste nian iha Asea Pasifika no CPLP tanba istoria mak determina Timor-Leste nia luta independensia no konstrusaun estadu hanesan estadu soberanu,” nia hateten.

Nia konkorda lasu amizade ho nasaun invazaun sira kontinua, maibe istoria tenke hakerek ho lolos ba povu no nasaun.