Terça, Abril 16, 2024
Total visitors: 766366

Kordenador programa asistensia moras mental, iha Organizasaun Psychosocial Recovery and Development In East Timor (PRADET), Nicolau Vicente Ximenes informa katak iha fulan Julho no Agostus tinan 2021, ekipa voluntario identifika kliente moras mental oin foun nain 8 kompostu husi mane nain 6 no feto nain 2, hela iha dalan publiku iha kapital Dili.

Kordenador programa asistensia moras mental, iha Organizasaun PRADET, Nicolau Vicente Ximenes informa katak ekipa voluntario identifika kliente moras mental oin foun nain 8 hela iha dalan publiku iha kapital Dili.

Nia salienta kliente hirak ne’e sira fo asistensia aihan, asegura ijiene pesoal no halo kordenasaun ho familia atu lori ba fasilidade saúde hodi hetan atendimentu saúde.

“Iha periodu fulan rua ne’e, ekipa sira identifika maluk sira ne’ebe mosu iha dalan ibun nain 8 kompostu husi mane nain 6 no feto nain 2. Husi atividade ne’e ami konsege kolabora ho familia hodi lori kliente nain lima husi feto mane nain 3 no feto nain 2 ba unidade pisikiatria hospital nasional atu hetan tratamentu mental nian,” nia hateten iha via telefone.

Nia dehan sira iha kliente moras mental moris iha dalan ibun hamutuk nain 50 mak hetan asistensia aihan no ijiene pesoal husi ekipa voluntario sira. No sira kontinua halo identifikasaun ba familia sira atu kolabora hodi ba fasilidade saúde hetan tratamentu saúde.

Nia hateten servisu referal ba moras mental iha periodu estado emergensia nafatin la oho diak tanba sira iha kordenasaun servisu ne’ebe diak ho profesional saúde sira iha fasilidade saúde hotu.

Nia hatutan fulan rua ne’e sira mos halo referal kliente moras mental nain 3 kompostu husi mane nain ida no feto nain 2 ba iha sentru internamentu São João de Deus Laclubar munisipiu Manatutu atu hetan tratamentu intensivu.

Entretantu, Presidente Cruz Vermelha Timor-Leste, Madalena Hanjam hateten situasaun agora ema hotu preokupa ho propagasaun surtu Covid-19, maibe haluhan problema emosional psikososial ne’ebe ema hotu hetan.

“Momentu ida Covid-19 ne’e atendimentu suporta psikososial ne’e importante tebes atu halo ema fiar aan hodi halo adaptasaun ho situsaun ne’ebe difisil tanba ema sente tauk hetan infesaun moras, sulan aan iha uma lahetan hahan sai preokupasaun makas halo isin sai fraku,” nia hateten.

Nia dehan sira iha ona hanoin atu fo edukasaun baziku konaba primeiru sokoru psikososial ba komunidade sira atu bele iha abilidade halo jestaun ba emosaun psikologia.

Iha parte seluk, Psikologista Kliniku, iha Hospital Nasional Guido Valdares (HNGV), Idalina Borges hateten situasaun agora ema nia emosaun psikologia afeta makas tebes tanba ema sente tauk hetan infesaun moras Covid-19 no aumenta tan problema moris barak halo presaun makas.

“Ita koalia konaba problema emosional psikologia etapa agora, ema barak moris iha situasaun ne’ebe stressadu, emosional barak nakdoko ho presaun moris nian aumenta tan ho prezensa kazu Covid-19 ne’ebe aumenta, fasilidade saúde ne’ebe menus,” nia hateten.

Nia enkoraja ema hotu ne’ebe presiza asistensia psikologia tenke buka ajuda, liu-liu visita fasilidade saúde sira atu bele hetan atendimentu no tratamentu ne’ebe nesesario husi profesional saúde sira iha area moras mental nian.