Sexta, Março 29, 2024
Total visitors: 766366

Jestor Aliansa Nasional Kontrolu Tabaku (ANCT), Sancho Belito Fernandes hateten rezultado survey konaba sigaru ilegal, promosaun, patrocinio no publikasaun tabaku iha Munisipiu Dili, durante Estado Emergensia (EE), hatudu tabaku ilegal foun tolu maka sirkula hela iha merkadu.

Jestor Aliansa Nasional Kontrolu Tabaku (ANCT), Sancho Belito Fernandes hateten rezultado survey konaba sigaru ilegal, promosaun, patrocinio no publikasaun tabaku iha Munisipiu Dili, durante Estado Emergensia (EE), hatudu tabaku ilegal foun tolu maka sirkula hela iha merkadu.

Nia dehan tabaku ilegal sira ne’e sirkula livre iha merkadu tanba servisu kontrolu tabaku, liu-liu inspesaun la lao, durante periodu estado emergensia.

“Ita hare iha situasaun pandemia, durante fulan hira aplikasaun estado emergensia entidade sira ne’ebe iha papel atu implementa rejime kontrolu tabaku ne’e kuaze la halo servisu inspesaun regular ba produtu tabaku. Entaun ami hare sei fo risku bo’ot hasa’e prevalensia uza tabaku iha rai laran,” nia hateten iha servisu fatin Mandarin, Dili.

Nia dehan problem ne’ebe sira identifika maka sirkulasaun sigaru illegal barak iha merkadu, komersializasaun sigaru la tuir lei, no promosaun ba produtu sigaru hahu ativu fali ona iha situasaun emergensia.

Nia hateten dezafiu sira ne’e sei kontribui makas ba problema saúde publika, liu-liu prevalensia moras lahada’et sei a’as no ema barak sei mate ho idade ne’ebe ki’ik.

Nia hatutan artigu 12 dekretu lei no 14/2016 konaba rejime kontrolu tabaku, define ona embalagen no komposisaun tabaku ne’ebe tama iha Timor, maibe tabaku ne’ebe sira identifika hanesan matahari, surya gudan garam no ida seluk la tuir lei intermus embalangen no komposisaun.

Nia informa uza tabaku maka fator risku ida ne’ebe hamosu moras kronikas lahada’et hanesan kankru, ran midar, moras fuan hanesan tensaun a’as, atakasaun fuan, stroke no moras pulmaun kronika. Moras hirak ne’e maka sai kauza ida ba ema mate sedu iha Timor-Leste no ema sai defisiente.

Tuir peskiza global tabaku ba joven sira iha tinan 2019, hatudu 30% foinsa’e ho idade tinan 13 to’o 15 maka uza tabaku ativu. No peskiza demografia ba saúde tinan 2016, hatudu 53% populasaun adulto idade tinan 15 to’o 49 maka uza tabaku.

Entertantu, Diretor Departamentu Operasaun, iha Autoridade Inspesaun, Feskalizasaun Atividade Ekonomia, Sanitaria no Alimentar (AIFAESA), Gabriel hateten atividade inspesaun rutina kontinu ba atividade ekonomia iha teritorio tomak, inklui mos iha Dili.

“Agora dadaun rekursu ne’ebe iha, liu-liu departamentu operasaun atu halo servisu iha munisipio inklui Dili, ami hare katak sufisiente. Agora hein deit ami nia orsamentu atu bele halo servisu iha munisipiu,” nia hateten

Nia dehan total inspector ne’ebe halao servisu inspesaun ba atividade ekonomia, liu-liu ba estabelesementu sira iha nasional no munisipio hamutuk nain 30.

Nia dehan iha keixa barak kona ba folin sasan, kualidade produtu, produtu estragadus. No sira mos prosesa ona sansaun administrative ba estabelesementu sira ne’ebe viola lei.