Sexta, Março 29, 2024
Total visitors: 766366

Hahu tinan oin (2018), governu liu husi Ministerio da Saude sei fo tratamentu saude ba pasientes moras hepatitis B iha Timor –Leste, tanba taxa afeitadu komesa aumenta barak.

Xefe Departamentu Kontrola Moras Hada’et husi Ministerio da Saude (MdS), dotora Merita Monteiro (klaran) hateten iha tinan 2015 Ministerio da Saude hamutuk ho Organizasaun Mundial Saude (OMS) dezenvolve ona planu estrategiku moras hepatitis no guia ba tratamentu moras hepatitis iha Timor –Leste.

Xefe Departamentu Kontrola Moras Hada’et husi Ministerio da Saude (MdS), dotora Merita Monteiro hateten iha tinan 2015 Ministerio da Saude hamutuk ho Organizasaun Mundial Saude (OMS) dezenvolve ona planu estrategiku moras hepatitis no guia ba tratamentu moras hepatitis iha Timor –Leste.
Nia dehan, planu estrategiku no guia ne’e hetan ona aprovasaun iha konselho diresaun e ministerio propoin ona orsamentu ba planu orsamentu jeral do estado tinan oin hodi sosa aimoruk ba hepatitis B nian.
“Durante ne’e ita detekta kazu positivu, maibe ita la halo tratamentu tanba ita nia planu estrategiku foin aprova, maibe ita hanoin ona presiza halo tratamentu ba moras ida ne’e,” nia hateten, hafoin partisipa iha konsultasaun politika tratamentu moras hepatitis B, iha Hotel Timor, Dili.
Nia informa, maske Ministerio da Saude seidauk iha peskiza ida kona ba situasaun moras hepatitis B iha Timor –Leste, maibe dadus kliniku sira hatudu 6-7% ema ne’ebe halo testu ran identifika positive hepatitis.
Tanba ne’e, ba oin ministerio sei esforsu maka’as atu hasa’e kobertura ba vasina, tanba prevensaun ne’ebe efetivu ba moras ida ne’e mak liu husi vasinasaun.
Iha parte seluk, dotora espesialista Celia dos Santos Gusmão hateten pasiente hepatitis B ne’ebe registu no halo kontrolu rutina iha ospital nasional hamutuk 500 resin, barak mak iha ona komplikasaun.
Nia dehan, durante ne’e sira fo tratamentu deit ba pasiente hepatitis sira ne’ebe iha ona komplikasaun e kada semana pasiente nain 3-5 tenke baixa.
“Ita halo matadalan ida ba tratamentu, tanba moras hepatitis B ne’e la’os hanesan moras infeksaun baibain ne’ebe ita bele fo antibiotika hemu loron 7, maibe ida ne’e pasiente tenke hemu antiviral durante vida tomak, entaun ita presiza prepara didiak atu labele paradu iha klaran,” nia hateten.
Nia dehan, hahu tinan oin HNGV sei fo tratamentu ba hepatitis B tanba sira propoin ona ba governu atu sosa aimoruk Tenofovir ne’ebe ho kualidade no folin diak, hodi ajuda pasiente sira.
Nia informa, aimoruk ida ne’e ajuda redus kuantidade virus iha ema nia isin atu labele estraga ema nia aten, maibe la’os atu kura tanba moras ne’e labele kura.
Nia hatutan, moras hepatitis B mak moras kronika ida ne’ebe kauza husi virus ne’ebe bele estraga ema nia aten, bainhira la halo tratamentu sedu.
Nia hatutan, transmisaun virus ida ne’e liu husi inan (afeitado) ba oan durante isin rua, relasaun seksual la protezidu no ekipamentus hanesan daun, seringa no seluk tan.
Kona ba sintomas, nia dehan moras ida ne’e dala barak la hatudu sintomas iha inisio, bainhira sintomas mosu tama ona iha komplikasaun.
Tanba ne’e, husu ba inan -aman sira atu lori oan sira ba hetan vasinasaun hepatitis B ne’ebe governu oferese gratuitamente tanba atu prevene moras ida ne’e tenke liu husi vasina.