Autoridade Nasionál Lisensiamentu Ambiental, Institutu Públiku (ANLA, I.P), emite sertifikadu lisensiamentu ambiental hamutuk 11 ba proponente projeitu públiku Ministeriu Obras Públika no nain ba projeitu privadu Timor Marine Square atu orienta servisu fisiku sira iha erenu hodi redus impaktu ambiental, ne’ebé fo risku ba saúde públika.

Presidente ANLA, António Lelo Taci hateten lisensa ambiental 10, proponente Ministeiru Obras Públika ho klasifikasaun B.

Presidente ANLA, António Lelo Taci hateten lisensa ambiental 10, proponente Ministeiru Obras Públika ho klasifikasaun B, liu-liu rehabilitasaun estrada no ponte iha munisípiu no kapital Dili. Lisensa ida ba Timor Marine Square ho klasifikasaun A, ne’e konstrusaun ba hotel 5 estrela iha Lecidere, Dili.

“Tuir dekretu lei numeru 39/2022, katak lisensa fahe ba klasifikasaun tolu mak A, B no C. klasifikasaun A signifika grande projetu ne’ebé sei hamosu impaktu ne’ebé signifikante no klasifikasaun B katak sei hamosu impaktu, maibe mediu no klasifikasaun C ne’e hamosu impaktu ki’ik,” nia hateten hafoin entrega sertifikadu lisensiamentu ambiental ba proponente projeitu iha salaun ANLA, I.P Acait, Dili.

Nia hateten lisensa klasifikasaun C mak projeitu karpitaria, ofisina no guest house sira, klasifikasaun B maioria rehabilitasaun estrada no ponte sira no klasifikasaun A ne’e projeitu bo’ot hanesan Timor Marine Square, Portu Tibar, Aeroportu Internasionál.

Nia hatutan sira nia papel emite lisensa, halo fiskalizasaun no monitorizasaun ba implementasaun projetu sira. Entau projetu sira ne’ebé obra lao la tuir kondisaun sira ne’ebé hakerek iha lisensa ne’e, sira sei halo notifikasaun. Maibe ba kontra ne’ebé grave sei hetan sansaun halo rekuperasaun fila fali ba fatin ne’ebé hetan estragus.

Nia haktuir lisensiamentu ambiental ne’e validu tinan rua deit, entau projeitu sira ne’ebé liu tinan rua seidauk remata tenke halo renovasaun ba lisensa ambiental.

Nia informa durante fulan-janeiru até febreiru tinan 2024, sira emite ona sertifikadu lisensa ambiental hamutuk 61 ho klasifikasaun A ida (1), klasifikasaun B iha 11 no klasifikasaun C iha 49 ba proponente projeitu sira.

Entretantu, Xefe Departamentu Planeamentu, iha Ministeriu Obras Públika, Lorenço Luis hateten projetu 10 ne’e konstrusaun ponte lima (5) iha Suai munisípiu Covalima, Aileu, Same munisípiu Manufahi, Maubara munisípiu Liquiça no projeitu rehabilitasaun estrada iha Dili, mak estrada parte Cristu Rei, Delta, Taibesi, Comoro mota ulun ba Manelu.

Nia dehan projeitu sira ne’e orsamentu fiksu ona, entau estudu ambiental hotu ona tanba ne’e sei submete ba Konsellu Administrasaun Fundu Infrastrutura (KAFI) atribui ba Komisaun Nasionál Aprovizionamentu (CNA) atu loke prosesu tenderizasaun, maibe orsamentu ba projeitu sira ne’e fiksu ona.

“Sertifikadu ne’e hanesan padraun ida ne’ebé sira tenke kumpri tanba kompañia hotu-hotu hetan projeitu tenke tau atensaun ba seguransa tanba seguransa umanu ne’e importante,” nia hateten

Iha parte seluk, Reprejentante Timor Marine Square, João Soares Freitas hateten sira sei fo importansia ba kompromisiu sira ne’ebé hakerek ona iha lisensa ambiental ne’e atu redus impaktu tanba projeitu ne’e lokaliza iha sidade Dili.

“Ami nia kompromisu mak ami hetan ona lisensa ami sei halo konstrusaun tuir kondisaun ne’ebé ekipa tekniku ANLA, I.P halo avaliasaun no nota hela tanba bainhira ita la implementa sei fo efeitu ka impaktu ba movimentu transporte no komuniade sira ne’ebé hela besik area konstrusaun,” nia hateten.

Nia hateten lisensa iha ona mak projeitu ne’e sei hahu iha tempu badak no planu sei konklui iha tinan rua até tolu mai.